Endo-sensein leirin jälkeen palasin Tokioon, jossa olimme seuraavat kaksi yötä. Seuraava pysäkki oli pienehkö kylä Fujin juurella nimeltään Kawaguchiko. Näkymät oli joka suuntaan hienot ja silmä ei vaan meinannut tottua ainaisen mahtavaan ja kunnioitusta herättävään Fuji-vuoren presenssiin. Hostellimme hyvin varustettu keittiö antoi mahdollisuuden tehdä itse ramen-aterian paikallisista raaka-aineista.
Kawaguchikon jälkeen lähdimme Kiotoon, mistä löytyi hienoa vanhaa arkkitehtuuria, lukemattomat määrät temppeleitä sekä markkinakatuja. Käytiin seuraamassa teeseremoniaa ja saatiin myös itse tehdä palikkaversio teeseremoniasta. Oli hämmästyttävää miten voimakas mieltä rauhoittava vaikutus teeseremonialla oli.
Sunnuntai-iltana lähdin junalla Minami Kusatsuun, jossa sijaitsee Watanabe-sensein dojo. Olin tavannut ja jutellut Watanaben kanssa Sakussa Endo-sensein leirillä ja kävi ilmi että siellä sattui olemaan harjoitus juuri visiittini aikaan. Watanabe-sensei oli minua vastassa juna-asemalla ja vei minut autolla dojolle riisipeltojen läpi. Minami Kusatsu on pieni kaupunki ja dojo sijaitsee vielä sen keskustan ulkopuolella. Vieressä oli omakotitaloja ja riisiviljelmiä. Harjoituksen veti Watanabe-sensei ja harjoittelijoita oli kymmenkunta. Koska oli kansallisen lomaviikon viimeinen päivä oli muutama muukin vierailija harjoituksissa, tosin minä oli ainut ulkomaalainen. Alkuun tehtiin melkein tunnin verran erilaisia kontaktiharjoituksia, sitten ryotedori tenchinagea, morotedori ikkyota ja joitain muita. Luulin että harjoitus kestäisi puolitoista tuntia mutta se olikin 2 tuntia 40 minuuttia. Ei ollut mitenkään erityisen raskas harjoitus, aikalailla linjassa Endon leirin teemaan.
Harjoitusten jälkeen sain kyydin takaisin asemalle ja yksi harjoittelijoista tuli samaan junaan kanssani. Siinä sitten juuri ja juuri yhteisellä kielellä vaihdeltiin ajatuksia kunnes oli vuoroni jäädä pois junasta.
Olen hyvin otettu Watanaben vieraanvaraisuudesta ja että pääsin mukaan harjoituksiin. Tällaisia kokemuksia lisää!
Kawaguchikon jälkeen lähdimme Kiotoon, mistä löytyi hienoa vanhaa arkkitehtuuria, lukemattomat määrät temppeleitä sekä markkinakatuja. Käytiin seuraamassa teeseremoniaa ja saatiin myös itse tehdä palikkaversio teeseremoniasta. Oli hämmästyttävää miten voimakas mieltä rauhoittava vaikutus teeseremonialla oli.
Sunnuntai-iltana lähdin junalla Minami Kusatsuun, jossa sijaitsee Watanabe-sensein dojo. Olin tavannut ja jutellut Watanaben kanssa Sakussa Endo-sensein leirillä ja kävi ilmi että siellä sattui olemaan harjoitus juuri visiittini aikaan. Watanabe-sensei oli minua vastassa juna-asemalla ja vei minut autolla dojolle riisipeltojen läpi. Minami Kusatsu on pieni kaupunki ja dojo sijaitsee vielä sen keskustan ulkopuolella. Vieressä oli omakotitaloja ja riisiviljelmiä. Harjoituksen veti Watanabe-sensei ja harjoittelijoita oli kymmenkunta. Koska oli kansallisen lomaviikon viimeinen päivä oli muutama muukin vierailija harjoituksissa, tosin minä oli ainut ulkomaalainen. Alkuun tehtiin melkein tunnin verran erilaisia kontaktiharjoituksia, sitten ryotedori tenchinagea, morotedori ikkyota ja joitain muita. Luulin että harjoitus kestäisi puolitoista tuntia mutta se olikin 2 tuntia 40 minuuttia. Ei ollut mitenkään erityisen raskas harjoitus, aikalailla linjassa Endon leirin teemaan.
Harjoitusten jälkeen sain kyydin takaisin asemalle ja yksi harjoittelijoista tuli samaan junaan kanssani. Siinä sitten juuri ja juuri yhteisellä kielellä vaihdeltiin ajatuksia kunnes oli vuoroni jäädä pois junasta.
Olen hyvin otettu Watanaben vieraanvaraisuudesta ja että pääsin mukaan harjoituksiin. Tällaisia kokemuksia lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa osallistumaan keskusteluun!