Uusintoja ja ensimmäisiä kertoja

Tämä vajaan parin viikon reissu on itselleni nyt kolmas kerta Japanissa. Ensimmäisellä kerralla olin täällä neljän kuukauden korkeakouluvaihdossa. Silloin asuin Osakassa host-perheen luona ja opiskelin pääasiassa japanin kieltä. Lähtötasoni tosin oli sen verran surkea, että en päässyt neljässä kuukaudessa vielä kovin pitkälle. Tulen kyllä arjessa toimeen japanin kielellä ja tälläkin reissulla kielitaidosta on jo ollut hyötyä, mutta esimerkiksi kanjeja (japanilaisia kirjoitusmerkkejä) osaan niin vähän, että en juuri ole avuksi vaikkapa ruokalistojen kanssa. Onneksi niissä tosin on täällä yleensä myös kuvat. :)

Toisella kerralla olin kahden viikon turistireissulla Tokiossa vaihtosyksyäni seuraavana kesänä. Kävin kyllä silloinkin moikkaamassa host-perhettäni Osakassa. Minä olen siis jo ehtinyt kiertää kaikki "pakolliset nähtävyydet", mutta kuljen kyllä mielelläni mukana uudemmankin kerran. Ensimmäisenä iltana Tokiossa kiertelimme pienemmällä porukalla Shinjukua. Kävimme ihmettelemässä Don Kihotea, joka on paikallinen tavaratalo, josta saa melkeinpä mitä vain. Tien toisella puolella oli kuusikerroksinen pelihalli, joka tietenkin piti myös käydä tsekkaamassa. Meteli oli korviahuumaava ja sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei sieltä olisi löytänyt tekemistä. Testasimme erästä reagointipeliä, jossa piti painella erivärisiä nappuloita sen mukaan, mitä näytöllä milloinkin tapahtui. Kävimme myös ottamassa purikuroja, eli ahtauduimme viiden ihmisen voimin passikuvakopin kokoiseen koppiin, otimme muutaman kuvan, jotka sitten vielä sai muokata mieleisekseen lisäämällä niihin taustoja, kehyksiä, tekstejä ja vastaavaa. Kone oli tietysti jo automaattisesti suurentanut kaikkien silmiä ja tehnyt muutenkin piirteistä kauniimmat. :) Illan päätti vielä tunnin verran karaokea omassa (lähes) kattokerroksen kopissa, josta oli muuten oikeasti aika hienot näkymät alhaalle kadulle.

Katukuvaa Shinjukusta, jossa hotellimme Tokiossa on

Minulle nämä jutut olivat jo tuttuja, samoin kuin shinkansenilla matkustaminen, erikoiset vessat sekä äänekkäät ja värikkäät mainokset kaupungilla. Tällä reissulla on kuitenkin tullut koettua jo myös monta ensimmäistä kertaa.Olen ensimmäistä kertaa Sakussa ja ensimmäistä kertaa aikidoleirillä Japanissa, tai ulkomailla ylipäätään. Endo-sensein leirillä olen ollut pariin kertaan aiemminkin, mistä on kieltämättä ollut hyötyä, kun ihan kaikki ei tule eteen ensimmäistä kertaa. Harjoiteltavaa kylläkin on vielä riittävästi. ;) Nyt jo kahteen kertaan olen onnekseni ollut juuri sopivasti sellaisen japanilaisen harjoittelijan pari, jota Endo-sensei on tullut neuvomaan. Vaikken kaikkea puheesta ymmärräkään, niin muutaman vinkin olen minäkin vaivihkaa saanut tilanteista poimittua. :)

Täällä Sakussa kävin myös ensimmäistä kertaa onsenissa ja kyllä se kieltämättä on juuri niin rentouttavaa kuin kaikki sen kokeneet ovat väittäneet. Varsinkin treenin jälkeen tuntuu, että lihasjännitykset ja -kivut kyllä liukenevat tehokkaasti onsenin lämpimiin altaisiin. Täällä muuten on hotellihuoneessa saippuat, hammasharjat ja -tahnat, partaterät ja kaikki muutkin mukavuudet, mitä Suomessa ei enää pitkään aikaan ole perus-hotellihuoneista löytynyt. Ihan kätevää minulle, joka unohdin hammastahnan kotiin. Eipä tarvitse ostaa muutaman päivän reissua varten isoa hammastahnatuubia, kun voi käyttää hotellin pariin pesukertaan riittäviä tahnatuubeja.

Tänään, toisen treenipäivän iltana, kävimme taas porukalla syömässä. Aioimme ensin mennä samaan kaiten-sushi-ravintolaan, jossa jo kertaalleen kävimme, mutta jonotusaika olisi ollut 40 minuuttia. Timo ja Kaisa tiesivät lähistöltä toisen, perinteisen japanilaisen ravintolan ja päätimme sittenkin lähteä sinne. Onnistuimme saamaan sieltä pöydät kymmenelle ihmiselle ja kuvitettujen menujen ja muutamien vahingossa oikein vastattujen (japaninkielisten) tarjoilijan kysymyksen jälkeen saimme kuin saimmekin myös tilattua ruuat koko porukalle. Itse söin paistettua ankeriasta, vaikka olin kyllä ensin aika skeptinen sen suhteen, sillä en juuri pidä kalasta. Tämä ei kuitenkaan maistunut kalalta ollenkaan vaan toi enemmän mieleen ehkä naudanlihan, joskin koostumus oli selkeästi kalan. Niin tai näin, hyvää oli ja täyteen siitä tuli. :) Melkein kaikki muutkin taisivat päätyä samaan ateriaan. Taas jaksaa aamiaiseen asti. Huomenna onkin jo kolmas treenipäivä, eli puolessa välissä ollaan kohtapuoliin. Kylläpä aika rientää!

Paistettua ankeriasta riisipedillä, nuudeleita ja etikkaliemessä marinoituja kasviksia